Kyllähän se voitto viimeisestä pelistä saatiin - veren, hien ja kyyneleiden päätteeksi. Ottelu oli kutkuttavan jännittävä aina viimeisille minuuteille asti ja varmasti fania jos toistakin hikoilutti ottelun viimeisen parinkymmenen minuutin aikana oikein toden teolla. Tykkimiehet onnistuivat ottelussa osoittamaan, että heillä on sitä viime kirjoituksessa peräänkuuluttamaani selkärankaa. Tämän osoitti se, että Arsu onnistui nousemaan 2-1 tappioasemasta 3-2 johtoon ja vielä pitämään nämä lukemat taululla ottelun viimeiseen vihellykseen asti.

Arsenal sijoittui siis liigassa kolmanneksi, mikä on kerrassaan loistava tulos. Etenkin kun muistamme edelleen tuon järkyttävän surkean alkukauden, jolloin Tykkimiehet kohtasivat tappioita tappioiden perään. Nuori joukkue pystyi muutamista alamäistä huolimatta osoittamaan mieletöntä taistelutahtoa, mikä varmisti joukkueelle suoran paikan Mestareiden liigaan.

Jos oli Arsenalin viimeinen ottelu jännittävä, ei jännitystä puuttunut myöskään Manchester Cityn ja QPR:n välisestä ottelusta, joka ratkaisi Valioliigan mestaruuden. City piti kannattajiaan pelon vallassa aina viimeisille minuuteille asti. Joukkue oli 2-1 tappiolla vielä 90 minuutin jälkeen ja mestaruus näytti menevän paikallisvastustaja Unitedille. City onnistui kuitenkin huikealla tavalla nousemaan pelin lopussa 3-2 voittoon. Tämä tarkoittaa sitä, että Valioliigan mestari vuosimallia 2012 on Manchester City. QPR onnistui tappiostaan huolimatta säilymään liigassa, koska Bolton päätyi omassa ottelussaan tasapeliin. Valioliigan putoajat kaudella 2011-2012 ovat siis Bolton, Blackburn ja Wolverhampton. Huomionarvoista on, että kaikki nousijajoukkueet (Norwich, Swansea ja QPR) onnistuivat säilymään liigassa.

Arsenal onnistui varmistamaan paikkansa Mestareiden liigaan ensi kaudeksi, mutta sen sijaan paikallisvastustaja Tottenham joutuu jännittämään ensi lauantain Mestareiden liigan finaalin tulosta. Kyseisessä finaalissahan kohtaavat Chelsea ja Bayern München. Mikäli Chelsea vie voiton, Tottenham ei pääse karsimaan Mestareiden liigan paikasta siitä huolimatta, että se sijoittui neljänneksi Valioliigassa, sillä Mestareiden liigan voittajahan pääsee automaattisesti seuraavalla kaudella liigaan mukaan. Viittä joukkuettahan ei voida minkään maan pääsarjaasta mukaan ottaa. Näin ollen kaikkien Tottenhamien kannattajien kannattaisi kyseisessä finaalissa asettua saksalaisten kelkkaan.

Valioliigakausi 2011-2012 on nyt purkissa ja täten pitää myös blogini taukoa. Saatan kirjoitusinnon iskiessä kommentoida täällä joitakin FC Interin pelejä, mutta pääasiallinen blogikirjoitteluni jatkuu taas ensi kaudella. Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet blogiani lukea ja kommentoida!

Arsenal onnistui näin vapaata ilmaisua käyttäen sössimään lauantaisen Norwich-pelinsä oikein toden teolla. Ensin johdettiin 1-0 Benayounin LOISTELIAAN yksilösuorituksen jälkeen, mutta sitten alkoi takapakki. Vain harvoja virheitä tällä kaudella tehnyt Szczesny avusti suotuisasti Norwichia 1-1 tasoituksessa ja Gibbs möhli puolustuksessa sen verran pahasti, että Norwich pääsi 2-1 johtoasemiin. Tykkimiehet pystyivät kunnostautumaan ja tällä hetkellä maailman kärkinimiin kuuluva van Persie, onnistui kahdesti maalinteossa, mikä takasi hänelle jaetun sijan Thierry Henryn kanssa eniten yhdellä kaudella maaleja tehneenä pelaajana Arsenalin paidassa. Henryhän tykitti legendaarisella 2003-2004-kaudella 30 maalia Arsun paidassa.

Tykkimiesten selkäranka katkesi täysin tuon van Persien iskemän 3-2 johtomaalin jälkeen ja puolustuksen hölmöiltyä aikansa, Norwich tasoitti lukemiksi 3-3. Näihin lukemiin myös päädyttiin. Arsenalin kannalta tämä tiesi erittäin huono, sillä niin Newcastlella kuin Tottenhamillakin oli nyt mahdollisuus ohittaa Tykkimiehet liigassa. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Valioliigan mestaruutta vahvasti havitteleva Manchester City onnistui pakon edessä kaatamaan Newcastlen 2-0 ja Tottenham puolestaan nyhjäsi 1-1 tasapelin Aston Villan kanssa. Tämä tietää sitä, että voittamalla kauden päätösottelussaan West Bromwichin, Arsenal varmistaisi kolmospaikkansa ja pääsisi näin ollen suoraan Mestareiden liigaan ensi kaudella. Meillä oli jo kerran kaikki avaimet omissa käsissämme, mutta onnistuimme munaamaan koko homman pahemman kerran. Nyt olemme saaneet uuden tilaisuuden, jota  ei MISSÄÄN NIMESSÄ saa jättää käyttämättä! Selkärangan on tulevassa ottelussa pakko kestää paremmin kuin ottelussa Norwichia vastaan!

Taisto Valioliigan kolmannesta paikasta käy varsin tiukkana, sillä Arsenal onnistui jälleen nyhjäämään ainoastaan tasapelin, tällä kertaa Stokea vastaan. Tykkimiehet hallitsivat jälleen peliä, mutta Stoke onnistui kuitenkiin Peter Crouchin maalilla siirtymään ottelussa johtoon, minkä jälkeen kullanarvoinen van Persie tasoitti lukemiksi 1-1. Maalipaikat jäivät tämän jälkeen molemmilta joukkueilta melko vähäisiksi. Arsenal piti kyllä palloa enemmän ja omasi paikkoja rakentaa loistavia maalitilanteita, mutta jotenkin peli ei vain ottanut kulkeakseen. Joukkueelta puuttui energiaa ja voitonnälkää.

Tykkimiesten peliin vaikuttaa selvästi joidenkin avainpelaajien (kuten Artetan ja Walcottin) puuttuminen. Van Persie on kyllä enemmän kuin kykeneväinen tekemään maaleja, mutta hommaa vaikeuttaa suuresti se, että häntä ruokkivat pelaajat ovat sairastuvalla. Rosicky on viime aikoina yrittänyt parhaansa mukaan korvata ruokkijapelaajien jättämiä aukkoja, mutta ei hänkään ihmeisiin pysty, vaikka hänen otteensa ovatkin kauden kuluessa suuresti parantuneet. Newcastle hävisi onneksi oman ottelunsa Wiganille, mutta silti joukkue hengittää yhä Arsenalin niskassa, yhdessä Tottenhamin kanssa. Voitto Stokesta olisi ollut elintärkeä. Nyt täytyy vain toivoa, että Tykkimiehet saavat rivinsä taas kasattua ja tuloksia alkaa syntyä, jottei Mestareiden liigan paikka jäisi haaveeksi.

Arsenalin varsin epätasaiset peliesitykset ovat saaneet jatkoa kolmessa viime pelissä. Loisteliaan Manchester City -voiton jälkeen Tykkimiehet kaatoivat jo lähes varmasti liigasta pudonneen Wolverhamptonin rutiininomaisesti numeroin 3-0. Sen jälkeen vastaan tuli jälleen alamäki. Arsenal olisi välttämättä kaivannut Wolverhampton-pelin kaltaisen rutiinivoiton myös Wiganista, mutta sitäpä ei tullut. Sen sijaan Tykkimiehet saivat turpiinsa lukemin 2-1. Täytyy sanoa, että molemmat Wiganin maalit olivat varsin lepsuja, mutta täysin ansaittuja. Tykkimiesten puolustus oli surkeassa vireessä, minkä vuoksi Wiganilla oli helppo työ siirtyä 2-0 johtoon heti ottelun alkuminuuteilla. Arsu sai kasattua rivinsä melko nopeasti noiden kahden maalin jälkeen ja Vermaelen iski 2-1-kavennusmaalin. Toisen puoliajan heikko peliesitys Tykkimiehiltä takasi kuitenkin Wiganille 2-1 voiton.

Eilen pelattiin Lontoon paikalliskamppailu Arsenal-Chelsea, joka oli molemmille joukkueille elintärkeä. Arsulla oli ottelussa paremmat maalintekopaikat, mutta niistä huolimatta lontoolaisjoukkueet nyhjäsivät 0-0-tasatuloksen. Tämä tuskin tyydyttää kumpaakaan joukkuetta, mutta itseäni se ei erityisemmin harmita. Chelsea ei kuitenkaan ole mikään lällärijoukkue. Sen sijaan tuo Wigan-tappio jäi kyllä kirveltämään. Noin heikkotasoiset vastukset tulisi välttämättä kaataa tilanteessa, jossa jokainen piste on huipputärkeä. Toivotaan vaan, että Arsenal onnistuu voittamaan jäljellä olevat ottelut, sillä tämän kauden loistavasti pelannut Newcastle hengittää jo Tykkimiesten niskassa.

Arsenal tosiaan kykeni tekemään sen, mitä edellisessä kirjoituksessani toivoinkin, nimittäin kaatamaan Manchester Cityn lukemin 1-0. Kerrassaan mahtava suoritus Tykkimiehiltä! Peli oli oikeastaan jatkuvaa Arsenalin hallintaa ja maalintekotilaisuuksia oli Tykkimiehillä tusinoittain. Onneksi yksi maalintekoyritys kantoi myös hedelmää! Voitto oli vähintäänkin ansaittu!

On mieletöntä katsoa joukkueen nousukiitoa. Alkukausi oli niin järkyttävän heikko, että oikein sydämestä puristi, mutta tällä hetkellä tilanne on täysin päinvastainen. Pelkäsin jo hieman, että Arsenalin uusi alamäki alkaa QPR-tappiosta, mutta onneksi Tykkimiehet todistivat epäilyni vääriksi! Manchester Cityn kaataminen ei näinä päivinä ole todellakaan mikään itsestään selvyys. Joukkue on tällä(kin) hetkellä yksi Valioliigan suurimmista ja haastavimmista vastustajista. Mestaruutta se tuskin pystyy ottamaan vielä, koska Arsenal-tappion jälkeen kaula kärkijoukkue Manchester Unitediin kasvoi kahdeksaan pisteeseen. Tässä vaiheessa kautta kyseinen piste-ero taitaa olla liian suuri kurottavaksi umpeen. Näin ollen mestaruus tullee jälleen menemään Unitedille. Toivotaan, että ensi kaudella sen nappaa sen sijaan Arsenal! Tällä hetkellä Arsu-faneille riittäänee kuitenkin paremmin kuin hyvin tuo kolmas sija, kun otetaan huomioon alkukauden vaikeudet. Sitäpaitsi, Tottenham on yhä yhtä pykälää alempana ja toivottavasti siellä pysyykin.

Viime kirjoituksessa tuulettamani voittoputki katkesi viime viikonloppuna, kun Arsenal otti turpiinsa QPR:lta. Tappion kokeminen jossakin vaiheessa oli tietysti odotettavissakin, mutta olisin toivonut, että se olisi tullut jotakin hieman suurempaa joukkuetta vastaan. QPR kuuluu kuitenkin niihin pikkuseuroihin, joiden kaataminen pitäisi olla itsestäänselvyys. Toisaalta, tällaista urheilu on. Kaiken kaikkiaan Valioliigan taso on tätä nykyään niin korkea, että periaatteessa ei ole mikään yllätys, kun jokin ns. "pikkujoukkue" kataa jonkun sarjan kärkinimistä. Nyt täytyy vain toivoa, että kuuluisa alamäki ei lähde tästä käyntiin.

Tykkimiesten pitäisi nyt pystyä jättämään karvas tappio taakseen ja keskittyä tulevan sunnuntain huippuotteluun Manchester Cityä vastaan. Kuten kaikki vähänkin Valioliigaa seuraavat tietävät, City on tällä kaudella ollut mielettömässä vedossa ja taistelee mestaruudesta paikallisvastustajansa Manchester Unitedin kanssa. Ero kaksikon välillä on nyt viisi pistettä Unitedin hyväksi, mikä tietää sitä, että City tulee taistelemaan hurjasti, jotta se saisi vietyä täyden pistepotin Arsenalilta. Toivotaan kuitenkin, että Cityn alavire jatkuu ja Tykkimiehet pääsevät takaisin huippukuntoonsa sunnuntain ottelussa!

Viime aikoina on peli kulkenut siihen malliin, että fanilla on varsin lämpimät fiilikset. Valioliigasta on tullut jo seitsemän voittoa peräkkäin. Loistava saavutus! Mestareiden liigasta jouduttiin valitettavasti luopumaan katastrofaalisen ensimmäisen Milan-ottelun vuoksi. Toisessa osaottelussa Arsenal osoitti käsittämättömän hienoa taistelutahtoa kaatamalla Milanin kotikentällään 3-0, mutta valitettavasti tämä ei riittänyt. En voi kuitenkaan väittää, että olisi tuhottomasti harmittanut tuon toisen putoamisen jälkeen, koska toinen osaottelu oli niin loistava osoitus Tykkimiesten taidoista.

Viime aikoina on onnistuttu kaatamaan isojakin vastuksia, esimerkiksi Tottenham (josta mainitsin jo edellisessä kirjoituiksessani) ja Liverpool. Vielä muutama viikko sitten "asiantuntijat" väittivät yksi toisensa perään, ettei Arsenalilla ole enää minkäänlaisia mahdollisuuksia kiriä kiinni Tottenhamia liigassa. Ja kuinkas sitten kävikään? Arsenal on tällä hetkellä kolmantena, kolme pistettä Tottenhamin edellä. Se niistä asiantuntijoiden kommenteista. On varsin mahdollista, että Tottenham tulee sijoittumaan paremmin liigassa, mutta silti Arsenal on osoittanut, ettei se (vieläkään) ole Pohjois-Lontoon kilpakumppaniaan heikompi joukkue. Alkukauden surkea Arsenal on muisto vain!

Lopuksi haluaisin vielä toivottaa Boltonin Fabrice Muamballe pikaista paranemista! On todella järkyttävää, että jalkapallossa voi tapahtua jotakin noin järkyttävää ja vielä niin nuorelle miehelle. Toivon todella, että hän toipuu ennalleen mahdollisimman pian.

Hetki sitten pääsivät Arsun kannattajat juhlimaan, nimittäin Liverpool kaatui vieraskentällä 2-1. Loistava saavutus! Voidaan rehellisyyden nimissä myöntää, että Liverpool järjesti ottelussa paremmat maalipaikat, mutta Arsenal onnistui harvoista tilaisuuksistaan myös pistämään pallon sisään. Peli oli jälleen kerran yhden miehen show. Robin van Persie sai taidoillaan Liverpoolin puolustuksen helisemään ja osoitti jälleen kerran olevnasa pysäyttämätön. Ilman kyseistä huippuimiestä ei voittoa kenties olisi tullut.

Ottelun synkin tapahtuma oli Artetan loukkaantuminen. Mies lyyhistyi täysin kentän pintaan ja hänet jouduttiin kuljettamaan hoidettavaksi happinaamarin kera. Vielä on epäselvää, mitä miehelle on tapahtunut, mutta toivotaan, että mistään vakavasta ei ole kyse.

Itseäni kyllästymiseen asti ärsyttänyt Suarez loisti ottelussa jälleen "taidoillaan". Mies filmaa jo varsin kokeneella tavalla. Hän onnistui käyttämää  "taitojaan" myös Tykkimiehiä vastaan hankkimalla lievästi sanoen kyseenalaisen rangaistuspotkun Liverpoolille. Onneksi Szczesnyä ei niin vain hämätä. Mies torjui rangaistuspotkuyrityksen ja onnistui vielä hoitamaan jälkitilanteenkin moitteetta. Parempaa maalivahtia ei Arsenalilla voisi olla!

Kaiken kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen Arsun suoritukseen. Liverpool ei todellakaan ole vastus helposta päästä, mutta Arsenal osoitti olevansa valmis kohtaamaan myös kovia joukkueita. Ensin kaatui Tottenham ja nyt Liverpool. Ei siinä voi fanina lainkaan valitella. Toivon todella, että tällaiset voitot kasvattavat nuoren joukkueemme kanttia ja pystyvät jatkossakin loisteliaisiin suorituksiin.

Täytyy myöntää, että olin hieman skeptinen ennen viime sunnuntain Pohjois-Lontoon derbyä. Tottenhamin otteet ovat tällä kaudella olleet varsin hyvät ja Arsenal puolestaan on kompuroinut pahasti niin sanottuja "helppojakin" joukkueita vastaan. Tietysti toivoin parasta ja uskoin Tykkimiehiin, mutta ottelun alkuasetelmat puhuivat heidän voittoaan vastaan.

Ottelu ei todellakaan alkanut punavalkoisten osalta hyvin. Spursit ottivat heti alussa 1-0 johdon ja pian Arsenalin fanien inhoama Emmanuel Adebayor lisäsi Tottenhamin johdon kahteen nollaan rangaistuspotkusta (joka näin sivuhuomautuksena oli naurettavin ikinä). Tykkimiehet eivät onneksi tällä kertaa lannistuneet, vaikka ottelun asetelmat näyttivätkin selviltä. Vielä ennen ensimmäisen puoliajan loppua Bacary Sagna ja v. Persie toivat Arsenalin tasoihin upeilla osumillaan.

Loppu olikin yhtä juhlaa. Toisella puoliajalla homma kävi selväksi; Arsenal vei ja Tottenham vikisi. Tykkimiehet laukoivat maaleja liukuhihnalta ja pallo kävi varsin harvoin Tykkimiesten omalla puolustusalueella. Mieltäni lämmittivät varsinkin Theo Walcottin kaksi maalia. Mies on ollut vain varjo entisestään tällä kaudella, mutta Spursia vastaan homma kulki ja pallot upposivat reppuun. Toivottavasti mies sai hyvin menneestä ottelusta runsaasti itseluottamusta!

Samaa voi tietenkin toivoa koko joukkueelle. Juuri tällaisia voittoja tarvitaan, jotta itseluottamus saadaan nostettua korkealle. Penkin alle menneet edelliset ottelut on onnistuttu painamaan unholaan ja tämä näkyi ottelussa Tottenhamia vastaan. Toivottavasti tämä itseluottamuksen nousu näkyy myös tulevissa otteluissa! Nyt voidaan ainakin sanoa, että Pohjois-Lontoon herruus on siellä, minne se kuuluukin.

Viime kirjoituksessani tuulettelin Arsenalin komeaa 7-1-voittoa Blackburnista. Tuuletteluni oli kuitenkin varsin lyhytaikaista, sillä viime aikoina on otettu niin sanotusti pataan ja oikein kunnolla. Valioliigassa Sunderland pystyttiin vielä kaatamaan kotistadionillaan (hyvin nihkeällä peliesityksellä tosin), mutta FA cupissa kävi toisin. Peli päättyi 2-0 kotijoukkue Sunderlandille. Vaikka Martin O'Neill onkin kyennyt nostamaan Sunderlandin pohjamudista uuteen kukoistukseen, tulisi Arsenalin silti hoitaa tämän tason joukkueet rutiinilla. Tällä hetkellä ei kuitenkaan peli kulje laisinkaan, minkä on joutunut myöntämään myös Arsène Wenger.

Sunderland-peli ei ollut vielä mitään verrattuna otteluun Milania vastaan, jossa Tykkimiehet ottivat turpiinsa ja kunnolla. 4-0-lukemat eivät jättäneet kovinkaan paljon varaa selityksille. Näin totesi Wenger matsin jälkeen: “You can find 100 explanations [why] we had a poor performance and an off day. We lost against a good Milan team, not an exceptional one. Unfortunately we were punished severely." (http://www.arsenal.com/news/news-archive/wenger-i-ll-never-forget-ac-milan-defeat) Surkea ottelu totta tosiaan, mutta eteenpäin on mentävä. Wenger painotti lehdistötilaisuudessaan, että tappio otti koville, mutta siihen ei saa jäädä rypemään. Nimenomaan! Tappiosta täytyy ottaa opikseen, mutta se on myös kyettävä jättämään menneisyyteen, jotta fokusointi on kohdallaan, toisin sanoen seuraavissa otteluissa.

Voinemme turvallisesti heittää (jälleen kerran) hyvästit pokaaleille tämän kauden osalta, mutta mikäli tilannetta oikein kunnolla pohditaan, en ole tilanteesta kovinkaan yllättynyt tai järkyttynyt. Alkukausi lupasi odottaa pettymyksiä ja niitä tosiaan on tullut. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt siitä, että olemme taistelemassa pääsystä neljän parhaan joukkoon Valioliigassa. Tällä hetkellä tämä ei vaikuta kovinkaan realistiselta, mutta mahdollista se kuitenkin on. Nyt tarvitsisi vain nostaa pää pystyyn ja koota homma taas kasaan. Henkinen puoli ei saa olla esteenä hyville peliesitykselle.

Pidetään lippu korkealla!